-
KUINKA USEIN…?
En itse asiassa pidä yhtään ketjukirjeistä enkä minkäänlaisista somehaasteista, mutta tämä Reissukuume-blogin haaste tuntui niin kivalta, että päätin ottaa sen vastaan. Lisäksi syysflunssan kourissa ja sahaavan kuumeen kanssa pystyi tätä tekemään pätkissä. Osallistu kaikin mokomin itsekin — haasteeseen, ei flunssaan! Jutun lopussa on ohjeet. Kysymys kuuluu: ”Kuinka usein…?” …käyt vuoden aikana ulkomailla? Tänä vuonna olen tehnyt kolme reissua. Viime vuonna tein neljä reissua. Joinain vuosina kaksikin on riittänyt. Pääasia on, että talvella pääsee kauaksi ainakin pariksi viikoksi ja kesällä ystäväporukan kanssa vähän lyhyemmälle reissulle. Kaikki muu on tietenkin plussaa. Palkallista lomaahan saisi tietenkin olla enemmän ja runsas palkankorotus auttaisi myös,…
-
KUINKA VÄSYNYT VOI IHMINEN OLLA?
AMSTERDAMISSA TYHJÄLLÄ KATSEELLA Kolmisen viikkoa kestänyt, Perusta alkanut ja siitä Ecuadorin ja Bolivian kautta Chileen päättynyt reissu oli tainnut viedä enemmän voimia kuin edes matkahaipeissa tajusin. Amsterdamissa välilaskulla kysyttiin turvatarkastuksessa, mistä olen tulossa. Tuijotin lasittuneella katseella virkailijaa ja sanoin, että en tiedä. Virkailija toisti, että etkö todellakaan tiedä, mistä olet tulossa. Pinnistelin hetken, mutta ei tullut mieleen, ei kerta kaikkiaan. Virkailija päästi minut läpi, sillä ilmeisesti harjaantunut silmä osasi erottaa matkaväsymyksen (tai puhtaan blondiuden) jostain kielletymmästä/ laittomammasta tilasta. Kysyin edessäni kenkiään ja vyötään pukevalta herrasmieheltä, että mistä me ollaan tulossa, mutta ei hänelläkään välähtänyt. Kuinka väsynyt voi ihminen olla?? Kyllä…
-
KORONAKEVÄÄN BLOGIAHDISTUS, KUNTOLOMA JA UNELMIEN TOTEUTUS
Taustamusiikki soljumaan tuosta ylhäältä…… Koronakevät aiheutti yllättäin sen, että vaikka aikaa olisi ollut kirjoittaa enemmän, lopetin kirjoittamisen lähes kokonaan ja siirryin opettelemaan muita juttuja mm. videoeditointia. Jätin kesken vuoden alun Colombia-blogini kuin seinään, koska en halunnut ajatella matkustamista, reissuun pääsyn tultua ensin mahdottomaksi ja nyttemmin ”sittenjoskusehkä” mahdolliseksi. Matkojen suunnittelu on tällä hetkellä sellaista sisällön suunnittelua ”haamupäiville”, jotka voi rajojen auettua ja kenties viruksen rauhoituttua toteuttaa. Olen aina tiennyt, että matkustaminen on parasta, mutta yllättävää oli, miten ainoa asia mikä sai ahdistumaan koronakeväänä oli tuo epävarmuus tulevista reissuista. Vaikka ei ollut töitä, ei päässyt keikoille (okei, sekin ahdisti vähän), ei nähnyt…
