CHILE: VIÑA DEL MAR JA VALPARAíSON UPEAA KATUTAIDETTA

VIÑA DEL MAR

Kuten monessa muussakin suurkaupungissa yhdellä silmäyksellä näet kodittomien asumuksia, liikenteen seassa rahaa anovia ja toisaalta Casino de Viña del Marin edessä suihkulähteen, jonka nimi on Häviäjien kyyneleet.

Lähtisitkö ostamaan rantakadulta vanhasta Singeristä tai lihamyllystä tehtyä valaisinta?

Santiago de Chilestä on ketterää tehdä päiväretki Tyynenmeren rannalle Valparaísoon. Gran Valparaison alue on Chilen toiseksi suurin asutuskeskus 970 000 asukkaallaan.

Viña del Mar on aika lailla Valparaison kyljessä ja se on suosittu turistikohde lähinnä kai rantansa tähden. Myös kotimaanmatkailijat lomailevat täällä, vaikkakaan merivesi ei kesälläkään ole kummoisen lämmintä johtuen Humboldin merivirrasta eli Perunvirrasta. Humboldin merivirta on kylmä ja vähäsuolainen ja se virtaa etelästä pohjoiseen Etelä-Amerikan länsirannikkoa seuraillen. Tästä viileydestä hyötyvät lukuisien eläinlajien lisäksi myös viininviljelijät. Humboldin merivirrasta on muuten tehty myös jaksoja Avara Luonto -sarjassa.

AI KUKA HUMBOLD?

Alexander Georg von Humbold oli tutkimusmatkailija, tietokirjailija, kasvi-, talous- ja tavanmaantieteilijä, meteorologi, kasvi- ja eläintieteilijä sekä fyysikko. Hän oli ensimmäisten joukossa äkkäämässä, että Etelä-Amerikka ja Afrikka on saattaneet olla jossain vaiheessa ripirinnan yhdessä. Saksalainen matkusteli Latinalaisessa Amerikassa ja tutki aluetta ensimmäisenä tieteellisestä näkökulmasta. Hän kirjoitti reissustaan parinkymmenen vuoden aikana 21-osaisen kirjasarjan. Ei siis mikään kevyt ”hipaisuista” kertova matkabloggaaja. Hänen mukaansa on nimetty eniten maantieteellisiä kohteita. Myös esim perunpingviini (Spheniscus humboldti) on nimetty hänen mukaansa. Vastavuoroisesti Humboldt itse nimesi mm. kolumbiankaklattajan (Ortalis garrula).

Viña del Marin kuuluisa nähtävyys Reloj de Flores eli kukkakello. Tämä kello käy oikeasti. Se askarreltiin vuoden 1962 olympialaisiin ja on kokenut vandalismia ja jopa puun kaatumisen päälleen, mutta aina on nopeasti saatu uusi kello vanhan tilalle. Yhteen kellotaulun numeroon tarvitaan noin sata kasvia ja niiden ei sovi antaa kasvaa yli kymmensenttisiksi, ettei kello ala jätättää.

Vuonna 1951 Museo Fonck ehdotti, että Rapa Nuista eli Pääsiäissaarelta tuotaisiin Moai-patsas mantereelle. Rapa Nuin vanhimpien neuvosto hyväksyi aloitteen ja monet saaren asukkaat tekivät yhteistyötä siirtääkseen patsaan Hanga Roan laiturille. Siitä Chilen laivaston kuljetusalus toi Moain Valparaisoon, ja se asennettiin alun perin Marina Avenida de Vina del Mariin, kunnes möhkäle vuonna 1988 siirrettiin tälle nykyiselle paikalleen argeologisen ja historiallisen museo Fonckin pihalle. Oletko muuten käynyt tai suunnitellut käyväsi Pääsiäissaarilla?

TAAS YKSI MAAILMANPERINTÖKOHDE

Valparaison kongressi ja sen edessä jonkinlaista vaatekauppaa?

Siinähän on itse Pablo Neruda kaikessa runoudessaan

Voimakkaita mielipiteitä koronatoimista täälläkin

Valparaisosta kaksi kolmasosaa on historiallista suojeluvyöhykettä. Huudit nimeltään Cerro Alegre ja Cerro Concepcion julistettiin Unescon maailmanperintökohteiksi vuonna 2003. Nämä kaksi kukkulaa ovat suurelta osin saksalaisten ja englantilaisten maahanmuuttajien suunnittelemia ja kehittämiä kaupunginosia. Siellä sitten turistit käy ihmettelemässä aukioita, näköalapaikkoja, kävelykatuja, kujia, portaita ja niiden valtavan upeita muraaleja.

Monessa paikassa näki kylttejä, joissa pyydettiin olemaan meluamatta ja kunnioittamaan näin ihmisten kotirauhaa. Sitä ei meinaa aina muistaa, kun innoissaan kuvaa upeita talojen seiniä, että nämä tosiaan ovat ihan normaalia asuinaluetta. Vähän sama hommahan se on Helsingin Suomenlinnassa, missä turistit tuppaavat yksityisille pihoille ja jopa asumuksiin sisään, kun luulevat niiden olevan jotain kotimuseoita.

Haha, tästä tuleekin mieleeni 2016 tekemäni Ecuadorin reissu ja oma “tunkeutumiseni” erääseen kotiin. Olin reissussa veljeni kanssa ja yhtäkkiä tuli kauhea vessahätä. Niin kauhea, että marssin vaan lähimpään asuintaloon sisään ja kävelin vessaan. Talossa oli ulko-ovi auki, mutta sisällä en nähnyt ristin sielua. Kun helpotin oloani saniteettitilassa alkoi kuulua puhetta asunnosta ja selkeästi useampi henkilö oli nyt sisällä. Toimitettuani asiani yksinkertaisesti aukaisin oven ja sen kummemmin henkilöitä vilkuilematta suuntasin ulko-ovelle ja nopeasti ulos. Puheenparsi lakkasi asukkien keskuudessa ja olivat varmasti ihmeissään valkonaaman vierailusta. Matkakumppani odotti kadulla ihmeissään ja kysyi, että mitä helkkaria mä touhuan. Naurettiin kuollaksemme ja lähdettiin etenemään sukkelaan. Kukaan ei tullut perään kyselemään. Ehkä he ymmärsivät, että hätä ei lue lakia. Tässä kohtaa lähipiirini luultavasti toivoo, etten ala kertoa kaikkia hätätilanteisiin liittyviä reissujuttujani ja niinpä lopetankin pisteeseen. Piste.

Siitä lähtisi pizzapala ja juoma kolmella ja puolella eurolla ja empanada tai chaparrita parilla eurolla. Kallein teekuppi on euron verran. Olen muuten varsin perso empanadoille ja olen joillain sooloreissuillani lähes elänyt empanadoilla, kun niitä voi vaan napata mukaan sieltä ja täältä.

Sin miedo meinaa että pelotonna.

Mitä? Syökö chileläiset koirat viinirypäleitä?

Palacio Baburizza, historiallinen muistomerkki ja kroatialaisen liikemiehen Pascual Baburizzan entinen koti, joka toimii nykyään museona.

Alaspäin oikotietä eli yhdellä kaupungin kuudestatoista kuuluisasta funikulaarista. Vuonna 1902 avattu El Peral -köysirata on auki päivittäin klo 7-22 ja kyyti maksaa 10 senttiä meikäläistä rahaa. Tämä lähes pystysuoraan kulkeva höyrymoottorilla (onkohan tuo oikea suomalainen termi? Espanjaksi motor vapor) rata liikkuu Plaza de la Justizian ja Paseo Jugoslavon väliä.

Illaksi ehti hyvin takaisin Santiago de Chileen ja siellä koko reissun viimeisellä illallisella muistin, että en ole maistanut lainkaan piscoa. Sekä Chile että Peru väittävät juomaa omaksi keksinnökseen ja minä tietenkin uskon chileläisiä Chilessä ja perulaisia Perussa. Nyt siis chileläisen brandyn kimppuun. Piscosta, joka muuten tulee Ketšuan kielen sanasta pisqu eli pieni lintu, on tapana sekoitella pisco souria. Tuo mulle tarjoiltu ei näyttänyt juuri miltään, mutta maku oli kyllä mieleeni. Löysin alla olevan reseptin Sweet Food O´Mine -blogista, jos kiinnostaa kokeilla drinksun tekoa kotona.

Pisco Sour

Viimeinen auringonlasku ennen aamuista pikapakkaamista ja lähtöä Amsterdamin kautta kotiin. Välilaskulla Amsterdamissa…no kerron siitä sitten joskus hölmöilylle omistamassani blogissa.

LOPUKSI MUUTAMA FAKTA CHILESTÄ

Chilen lippu on selkeästi saanut vaikutteita USA:n lipusta. Tässä lipussa tähti symboloi kunniaa ja edistystä, sininen väri taivasta, valkoinen lumipeitteisiä Andeja ja punainen itsenäisyyden eteen vuodatettua verta.

Tommonen pötkylä se on, 4000 kilometriä pohjois-eteläsuunnassa ja kapeimmillaan vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Chileä hallitsi ennen espanjalaisten tuloa inkat pohjoisessa ja mapuchet keski- ja eteläosissa. Chile on ollut itsenäinen vuodesta 1818.

Kirjoittaessani tätä, menee valuuttahommat niin, että kun siirrät chileläisestä hintalapusta pesojen pilkkua kolme pykälää vasemmalle, pääset likimain euroarvoon. Eli chileläisen heikkisilvennoisen tonnin seteli-ilme onkin lopulta meikäläisittäin vaan euron ilme. Hintataso ei Bolivian jälkeen ollut kovin suopea.

Ilmasto pohjoisesta etelään:

• Subtrooppinen
• Maailman kuivin aavikko Atacama
• Keskiosissa välimerellistä
• Etelässä kylmää ja kosteaa
• Patagoniassa meikäläisten tyypinen ilmasto

P.S. Patagonia kiinnostelis kohteena. Ootko ollut?