IRLANTI: DUBLINISSA RYYSTETÄÄN OLUTTA JA VÄITELLÄÄN PUBEISSA
Kun kerran ollaan Irlannissa, lienee välttämätöntä tutustua olutasioihin. Asiantuntija kun en ole ja humalaakaan en tavoittele, oli pubeissa onneksi tarjolla myös nollajuomaa. Päinvastoin, kuin oletin ei pubin tarjoilijakaan katsonut minua pitkään halveksien, vaikka alkoholittoman oluen valitsinkin.
GUINNESS— VIERAILU STOREHOUSELLA
OLIKO HARPPU ENSIN GUINNESIN VAI HALLITUKSEN SYMBOLINA?
Guinnesin Arthur otti käyttöön Boru-harpun Guinnesin etikettiin vuonna 1862 , muitta se rekisteröitiin laillisesti vasta vuonna 1876. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin, Irlannin hallitus ottikin yhtäkkiä Boru-harpun viralliseksi tunnuksekseen. Mitä ihmettä, taivasteltiin Guinnesillä ja estettiin moinen. Hallituksen ketkut halusivat harpun kuitenkin niin innokkaasti omaksi tavaramerkikseen, että kiepsauttivat saman soittimen peilikuvaksi ja saivat näin siitä laillisen. Toimisikohan sama esim, jos haluaisi käyttää samaa tuotenimeä kuin eräskin ruotsalainen sillintuottaja?
Guinnesin Storehousen vierailu oli kaikessa kaupallisuudessaan erittäin viihdyttävä. Vierailuun tuli varata ilman opastustakin puolisentoista tuntia ja se meillä varmaan aika hyvin menikin. Liput olin ostanut jo ennakkoon netistä, joten ei mennyt aikaa säätämiseen jonoissa. Kaikki oli järjestetty visualistin silmää miellyttämään: paljon kauniita kuvia, tekoviljapelto (juu, juu😉), vesiputoustaidetta, jossa putoavat vesipisarat muodostivat milloin harpun, milloin sanan tai milloin vaan kauniin liikkuvan muodon. Tykkäsin kovasti, kun kaikki oli synkassa. Oluen kanssa tuolla kaikella ei oikeastaan ollut muuta tekemistä kuin se, että saatiin ihmiset ottamaan kuvia ja näin instagrammaamaan Guinnesiä entistä tunnetummaksi. Me muiden mukana tietenkin.
Tasting-osuudessa nuuskittiin ensin höyryjä. Tämän jälkeen saatiin maisteltavaksi pienen pienet — melkein shottikokoiset— lasilliset olutta. Itselleni helpotus, mutta ehkä joillekin oluen ystäville vähän pettymys. Kierroksen lopussa päästiin kuitenkin ylimmässä kerroksessa terassille ihailemaan maisemia ja nauttimaan kierrokseen kuuluvat ilmaiset oikean kokoiset tuopilliset. Paitsi, että en edes muistanut/jaksanut/viitsinyt hakea juomaani. Terassi oli aika lailla liikakansoitettu, joten ei se nyt ihan paras mahdollinen elämys ollut.
ACADEMY: KÄRSIMYSTÄ LEVOTTOMALLE
Ai niin ja olihan meillä varattuna myös Academy-osuus, jossa…..ööööö…..miten sen nyt kauniisti sanoisi……epäselvästi, aivan liian hiljaa ja silminnähden väsähtäneesti jo kokeneemmasta päästä oleva huonohampainen herrasmies esitteli, miten olut kuuluu laskea oikeaoppisesti tuoppiin. Vaikka tiesin, että jokaisen vuoro tulee lopuksi näyttää oppimansa, en pystynyt seisomaan paikallani kuuntelemassa jorinaa, vaan liikuskelin lähimaastossa kuvaamassa maisemia isojen lasiseinien läpi. Kuten arvata saattaa, en vuoroni tultua tiennyt yhtään, mitä pitää tehdä. Sain kuitenkin taiteiltua oluen tuoppiin, enkä lopputuleman perusteella olisi erottanut omaa tuoppiani muiden joukosta. Taitaa olla vaan turhaa hienostelua koko homma, hehe. Älkääkä nyt oluen harrastajat suuttuko. Minä nimittäin kyllä arvostan ihmisiä, jotka suhtautuvat asioihinsa intohimoisesti, vaikken itse osaisikaan asiaan niin eläytyä.
MITES NE ENNÄTYKSET?
Hetkonen! Guinness! Liittyykö tämä sama asia niihin ennätyksiin? Liittyypä hyvinkin. Vuonna 1951 Guinnesin johtaja Hugh Beaver oli ollut lintumetsällä ja ampunut ohi kapustarinnasta. Ilmeisesti miekkonen ei tahtonut hyväksyä olevansa heikohko tähtääjä ja alkoi aprikoimaan, josko lintunen olisikin Euroopan nopein riistalintu. Metsästysporukassa oltiin asiasta montaa mieltä. Beaver mietti, että tällaisia keskusteluja joissa väitellään erilaisista ennätyksistä lienee ympäri Irlannin pubeja ja niinpä olisi tarvetta ennätyksiä kokoavalle kirjalle. Beaver sai avukseen faktantarkkstuspalvelua pitävät identtiset kaksoset Ross ja Norris McWhirterin. Syntyi Guinnesin ennätysten kirja.
Tiedätkö muuten, mikä on Euroopan nopein lintu?
Oletko oluttuntija ja käynyt Guinnesillä? Olisi kiva kuulla mielipiteesi paikasta.
Eihän sitä tiedä, vaikka nämä kiinnostaisivat:
MONACO: TOISEKSI PIENIN VALTIO SAI HEILUTTAJAT VIERAAKSEEN
NIZZA
18 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Irlannissa olisi hauskaa päästä joskus käymään. Moni on sitä kehunut. Eli en ole siis Guinnesillä käynyt, mutta todennäköisesti tulisi sielläkin käytyä, jos Irlantiin saakka pääsen. Marika on siellä kauan sitten tosin käynyt, mutta ei ole kummoinen oluttuntija.
Ja mitä tulee nopeinpaan lintuun, niin eikös muuttohaukalla ole ainakin sellainen maine…
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiitos, Mikko! Joskus olisi kiva mennä uudelleen ja silloin luontomatkalle. Nopein lintu on muuttohaukka eli ei se Guinnesin mies ollut kuin epävarma ampuja, mutta saipa aikaan kaikkien tunteman ennätyskonseptin:)
Eveliina / Reissukuume
Irlanti on vielä itsellänikin käymättä! Oluet ei oo yhtään mun juttu (ainuttakaan en eläessäni ole juonut, koska se haju on jo niin kamala :D), mutta maan luonto kiinnostaisi kovasti! 🙂
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiitos Eveliina! Olut ei tosiaankaan ole itsellenikään mitän herkkua. Sol tosin uppoaa, mutta siitähän sanotaan, että se ei ole oikeaa olutta. Olen myös kuullut vitsin joka menee jotenkin näin: What are similarities between drinking Sol and making love in the water? Both are f🌻cking near the water. Ai kauhee😅😂
Reissu-Jani
En voi laulaa Juicen biisiä “En oo käyny Irlannissa”, kun olen siellä muutamia kertoja käynyt, sukulaisten luona jotka asuvat “keskellä Irlantia, keskellä ei mitään turvesoiden ympäröimänä”. Vasta toisella reissulla opin pitämään Guinness oluesta kun se laskettiin oikein tuoppiin Birrin pienen kaupungin pienessä pubissa. Suomessa harvemmin saanut yhtä hyvää Guinnessia. En tiedä johtuuko siitä ilmapiiristä, turpeen polton savusta (ns. Irlannin haju) että Guinness todellakin maistuu parhaimmalta Irlannin pienissä pubeissa.
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiitos, Reissu-Jani! Ai miten idylliseltä kuulostaa tuo sukulaistesi paikka. Tuollainen olisi kiva kokea. Jostain luin, että Guinness todella maistuu erilaiselta Irlannissa. Miksei. Toisaalta kun istuu laavulla ja syö repun pohjalla muhineet epämääräiset eväsleivät, muuttaa tunnelma nekin gourmeeksi:)
Mari / Maailma kotina
Belgiassa kävin oluttehtaalla ja join kierroksen päätteeksi oluen. Ensimmäinen koskaan. Yllättävän hyvä, varmaan tunnelmasta johtui. Mun mielestä jopa tuoksuu pahalta olut
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiitos, Mari! Juu, en ole itsekään oluen ystävä. Mutta jossain vaiheessa aloin kuitenkin ottamaan tavaksi juoda aina jonkun paikallisen oluen ihan vaan tunnelman takia.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Olut ei ole mun juttu lainkaan. Harvemmin tulee sitä juotua mutta ehkä tuolla sitä maistaisin, kuten aikoinaan Munchenissä. Siitä huolimatta olemme pitkään puhuneet, että tuolla pitäisi päästä käymään. Ilmeisesti kolesterolilääkitys pitää tarkistaa tuon reissun jälkeen🤣
Hannele/ Hipaisuja Maapallolla
Kiitos, Sari! Eipä se olut omakaan suosikkini ole, mutta liittyy irlantilaisuuteen niin vahvasti, että kiva vähän tutustua. Eikä huolta, sai siellä kevyempääkin ruokaa kuin tuo ensimmäisen päiväni annos. Sekin oli tuollainen tutustuminen paikalliseen antiin. Viimeisenä iltana muistaakseni söin elämäni parhaan tomaattisalaatin. Enkä ollut ainoa, joka oli aivan haltioissaan niinkin yksinkertaisesta annoksesta.
Elina / elinanmatkalaukussa
Kiinnostava fakta tämä yhteys Guinnesin kanssa! 🙂 En oo Irlannissa käynyt, mutta sitten kun sinne vihdoin joskus menen niin tottakai pitää olutta juoda. Tuosta tummasta Guinnesista en piittaa, mutta alkoholittomat oluet on ylipäänsä tänä päivänä hyvänmakuisia.
Stacy Siivonen
Epäilen, että nopein menisi kiitäjiin, eli tervapääsky tai joku sen lähisukulainen. Mutta jos puhutaan nopeudesta syöksyssä, niin muuttohaukka on nopeampi.
Minäpä join kiltisti kaksi tuoppia Guinnessia Dublinissa. Ensimmäinen tuoppi aiheutti ihan hirveät fibromyalgia-flaret, toinen ei. Mene tiedä? Se on kuitenkin riittävä syy vältellä alkoholijuomia. Kesti pitkään minulla nuorena tajuta, ettei kiputila ole mikään normaali krapula, mutta silloinpa ei tiedetty fibrosta sitäkään, mitä nyt.
Oltiinkohan venäläisessä pursiseurassa vihaisia siitä, että Suomen valtio varasti heidän tunnuksensa lippuunsa. Eikö olisi voitu antaa lipun suunnittelu vaikka Akseli Gallen-Kallelan tehtäväksi. Sama myös Irlannin kanssa. Tuntuu, että on väärä säästökohde.
Kuitenkaan en osallistunut Guinnessin kierrokselle, mikä johtaa kysymykseen, onko pakko mennä sellaisiin kohteisiin, mitkä ei itseään kiinnosta (saattaisi se kiinnostus löytyä).
Raija / Kohti avaraa maailmaa
En ole käynyt Irlannissa, enkä tiedä menisinkö tuonne ensimmäisenä maistelemaan oluita. Tykkään kyllä kuumalla ilmalla nauttia oluen, mutta minusta ei ole asiantuntijaksi, kun mieltymys on sellaiseen “mauttomaan litkuun” tosityyppien mielestä 🙂 Hassua, että ei ole tullut mieleen tuo yhteys kirjan ja oluttehtaan välillä!
Pirkko / Meriharakka
Olen niin outo otus, etten juo olutta (enkä kahvia), joten en ole oikein olutkierroksillekaan päätynyt.
Irlantiin päädyimme joku kerta ilmeisesti jonkun sopivan juhlan (tai sitten jalkapallo-ottelun) aikaan ja värikkäästi pukeutunut pubikansa piti kyllä iloista meteliä niin että raikui!
Cilla Maria Travel
Käytiin Irlannissa pari vuotta sitten ja silloin selvis tuo harppuhomma kans. En ollu aiemmin tajunnu, että myös Ryanairin logossa on harppu ja että se on irlantilainen yhtiö. Oluiden ystävä en mäkään ole, mutta pakkohan se oli juoda yks Guinness Temple Barissa. Itse oluen valmistukseen ei lähetty tutustumaan.
Virpi / Virpin Maailma
En ole olutasiantuntija ja minäkin olisin halunnut tuoppiini nollaprosenttista juomaa. 😀 Irlanti ja Dublin ovat kyllä kiinnostaneet minua kovastikin, lähinnä olen katsellut sinne vaellusreissuja. Guinnesia en ehkä olisi ihan heti osannut sinne edes yhdistää. 😀
Anna | Tämä matka -blogi
En ole mikään oluen ystävä, mutta Guinness on kyllä aina hyvää. Tosin eihän sitä “ruisleipää” pysty juomaan, kuin muutaman huikan. Niin täyttävää.
Terhi
Vai sieltä se Guinnesin ennätyskirja polveutuu. En ole käynyt Guinnesilla, saimme nimittäin valita menemmekö Jamesonille vai Guinnesille ja Jamesonin maistelukierros voitti.