KORONAKEVÄÄN BLOGIAHDISTUS, KUNTOLOMA JA UNELMIEN TOTEUTUS
Taustamusiikki soljumaan tuosta ylhäältä……
Koronakevät aiheutti yllättäin sen, että vaikka aikaa olisi ollut kirjoittaa enemmän, lopetin kirjoittamisen lähes kokonaan ja siirryin opettelemaan muita juttuja mm. videoeditointia. Jätin kesken vuoden alun Colombia-blogini kuin seinään, koska en halunnut ajatella matkustamista, reissuun pääsyn tultua ensin mahdottomaksi ja nyttemmin ”sittenjoskusehkä” mahdolliseksi.
Matkojen suunnittelu on tällä hetkellä sellaista sisällön suunnittelua ”haamupäiville”, jotka voi rajojen auettua ja kenties viruksen rauhoituttua toteuttaa. Olen aina tiennyt, että matkustaminen on parasta, mutta yllättävää oli, miten ainoa asia mikä sai ahdistumaan koronakeväänä oli tuo epävarmuus tulevista reissuista.
Vaikka ei ollut töitä, ei päässyt keikoille (okei, sekin ahdisti vähän), ei nähnyt ystäviä (itse asiassa näki enemmän kuin ennen, mutta zoomissa), ei päässyt harrastuksiin (vain mielikuvitus on rajana, mitä voi toteuttaa kotonaan), vietin ihan parasta aikaa, sillä pidin kunnon kuntoloman, liikuin enemmän kuin koskaan ja söin terveellisesti sekä opettelin kaikennäköisiä uusia juttuja.
Pidin kiinni yhdestä rutiinista koko ajan: heräsin klo 6 aamulla eli ainoastaan puoli tuntia myöhemmin kuin normaalisti. Yleensä en seuraa tv-sarjoja, mutta nyt aloin kerätä listaa sarjoista, joita tulen katsomaan sitten, kun tylsyys iskee. Tekemistä riitti kuitenkin niin, että tulin katsoneeksi tasan yhden sarjan. 10x 45 minuuttia eli 7,5 tuntia 3 kuukaudessa!
Selvisi myös yksi iso haave, jota en ole ajatellutkaan toteuttaa, sillä olen pitänyt sitä itselleni liian vaikeana. Paitsi että mistä voin tietää, jos en ole koittanut. Siispä kun Australia päästää turret maahansa, siellä joukossa keulii yksi suomalainen kovaa naurava blondi, joka on valmiina nielemään litroittan merivettä, polttamaan nahkansa ja kaivelemaan bikineistään hiekkaa…..tai Nicaraguakin passaa….
Selvisi itsellenikin, miksi ostin vuoden alussa Colombiasta surffipaidan vaikken surffaa.
Eihän sitä tiedä, vaikka nämä kiinnostaisivat:
SAATKO KAIKKI HÄRVELIT LADATTUA?
KUINKA USEIN…?
6 Comments
Anna | Muuttolintu.com
Koronakevään blogiahdistusta on podettu täälläkin. Inspiraatio on ollut täysin hukassa, ja tulevien reissujen epävarmuus ahdistaa edelleen. Toivottavasti pääset tänne Australiaan pian rantahiekkaan kierimään 🙂
Pirkko / Meriharakka
Alkuun harmitti, että kaikki matkailu on epämääräiseksi ajaksi poissa laskuista. Nyt meillä on jo useita kotimaan matkoja kalenterissa ja yksi ulkomaan matkakin (Norja) hyvällä tuurilla kohta. Kaukomatkojen osalta taitaa vielä kestää pitempään, voi olla, että menee vielä ensi talvikin parempia aikoja / rokotteita odotellessa.
Tiina Johanna / Kookospalmun Alla
Kyllähän tuo kevät aiheutti monenmoisia tunteita ja varmasti jokainen reissaaja koki omanlaisensa kolauksen. Itsekin päätin, että täytyy aika käyttää jotenkin positiivisesti hyödyksi koska tilanteellekaan ei voi mitään. Sainpahan kouluni sitten viimeisteltyä, blogiin kehiteltyä hieman uusia juttuja, uusia etätyömahdollisuuksia.. Ulkoilinkin suorastaan neuroottisen säännöllisesti. 😀 Nyt alkanut jo tasaantua ajatukset ja joitakin uusia reissuja jo uskaltanut ajatuksen tasolla alkaa pähkäillä. Kyllä me tästä kaikki vielä reissuun päästään ja ehkä tämä kaikki tuo myös jotakin uudenlaista ja erilaista matkailuun ja elämiin. 🙂 Aika näyttää.
Johanna P. / Muu maa mandariini
Hauska kirjoitus! Oletpas jaksanut pysyä ahkerana, itsellä täällä Meksikossa on kuntokuuri alkanut ja päättynyt, ja monen monta sarjaa on pyörinyt Netflixista, vaikka Meksikossa olenkin. Ymmärrän kyllä todellakin tuon ahdistuksen, itsellä ainakin pyörii ajatuksia päässä ihan liikaa liittyen matkailuun ja sen tulevaisuuteen. Australia on kyllä mahtava kohde, ei muutakun sinne seikkailemaan! Meidän blogissa muuten Jennan vinkkejä Australiaan 🙂 Nicaraguassa en ole vielä käynyt, mutta ehdottomasti listalla!
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Ei muakaan tossa keväässä mikään ahdistanu muu kuin se, että ei oo tietoo pääseekö reissuun enää tänä vuonna ollenkaan, ja tietty myös keväällä peruuntuneet reissut harmitti. Töiden loppuminen, oma sairastuminen, yhteiskunnan sulkeutuminen tai mikään muukaan ei ahdistanu. Viihdyn introverttinä hyvin kotona yksin omien ajatusten kanssa, ja oon ollu aiemminkin työttömänä, joten ei noi tuntunu missään. Uuden työpaikan löysin aika nopeesti, ja nyt elokuussa jatkuu taas nekin työt, jotka loppu aiemmin koronan takia. Jossain vaiheessa ton matkustamattomuudenkin hyväksy, mut nyt se on alkanu taas kaihertaa mieltä, ja katon usein lentoja eri puolille maailmaa. Olis kyllä hirveetä jos tänä vuonna ei pääsis mihinkään..
Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning
Korjaus: en siis ite sairastunu ainakaan tietääkseni koronaan, vaan tarkotin tossa mahdollista sairastumista. Läheisten puolestä välillä huoletti, kun siskokin on töissä koronaosastolla ja hoitanu koronapotilaita. Äiti myös hoitokodissa töissä.