Reissunaisen pahin painajainen oli, kun matka Lontooseen likkojen kanssa oli vuorokauden päässä ja meitsi soittaa itselleen ambulanssia keskellä yötä. Oli tasan vuorokausi aikaa lähtöön, kun sain jonkun oudon kohtauksen ja kaikki merkit viittasivat sydänkohtaukseen. Soitin hätänumeroon ja keskustelun jälkeen sain ohjeet pysyä paikallani ja odottaa ambulanssia. Sairaalassa vietin yön, mutta kohtaus meni ohi eikä syy selvinnyt. Pahin pelkoni (tietenkin, hehe) oli, että en saa lähteä matkalle, mutta koska kaikki mahdolliset kokeet ja testit oli tehty eikä mitään outoa ilmennyt, sain luvan lähteä reissuun lääkärin sanoin ”kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan”.  Ei tällaisia alkuja enää, kiitos. MAARTEN BAASIN KELLO PADDINGTONIN ASEMALLA…