-
INDONESIA: LOMBOKIN GILI AIRIN RAUHAA JA BALIN KUTAN KAUTTA KOTIO PÄIN
Saavuttuaani veneellä Giri Trawanganilta Gili Airille, oli meininki selvästi erilainen. Turisteja ei vilissyt yhtä paljon ja tunnelma oli selkeästi leppoisampi. Pari hevosvaunua oli odottamassa satamassa ja koska olin valinnut asumukseni toiselta puolelta saarta — missä olisi taatusti rauhallista — lähdin tinkaamaan kyytiä. No sehän ei käynyt. Nyt oli myyjän markkinat ja maksaa piti se, mitä pyydettiin. Ehdin toki tehdä itsestäni A-luokan pellen, kun yritin ennen kyytiin hyppäämistä vielä vanhaa kunnon poistumista paikalta ja korvat höröllään kuuntelua, josko joku huutaisi perään ja suostuisi tinkihintaani. Ei huutoa. Kävelin takaisin ja pulitin pyydetyt 100 000 rupiaa eli noin 5,5 euroa. Muslimeja näkyi eniten…
-
INDONESIA: BALIN UBUDISSA RAUHAA HÄRDELLIN KESKELLÄ
Olin sopinut, että taksi noutaa minut Canggusta klo 12 ja siitä matkaamme Ubudiin. Jouduin nostamaan kaksikin kertaa kulmakarvojani, kun puoli tuntia ennen sovittua aikaa lojuessani vielä herkkupöydässä kahvilassa, tuli viesti, että täällä ollaan hotellilla valmiina. Mitä? Ihan kuin suomalaiset valmiina puoli päivää ennen lähtöä lentokentälle kulmahousut jalassa hotellin aulassa. Ai täällä on tällainen meininki. No ei muuta kuin laskua pöytään ja kipitys hotellille, reppu huoneesta (tietenkin kaikki pakattuna) ja kyytiin. Google Maps kertoi, että matkaan menisi 1 tunti ja 15 minuuttia, eikä tähän tuhraantunutkaan kuin vartti luvattua enemmän. Matkalla oli kuitenkin hidasteena mm. juhlakulkue, jolle annettiin tietä ja monen moista…
-
INDONESIA: BALIN CANGGU OLI LEPPOISA ALOITUS REISSULLE
Lennot on lentoja ja ne meni tälläkin kertaa suht kivuttomasti, varsinkin ensimmäinen pätkä, sillä vaikka kuinka olisin levittäytynyt, ei mikään tai kukaan olisi häirinnyt. Qatarissa välilaskulla kaiveltiin mun kynsileikkurit esiin, ihmeteltiin ja tutkittiin ja katsottiin syvälle silmiin. Katsoin takaisin ja näytin lyhyitä kynsiäni. Käytetty on ja kohta olisi taas tarve, jos meinaa joogata ja saada sormenpäiden ihon osumaan lattiaan tai harjoittaa pranayamaa. “Tässä salissa ei kynsillä paineta nenää”, saattaa kuulua joogaopen lause, jos ollaan ihan oikeassa joogassa. Leikkurit laitettiin takaisin laukkuun ja lopetettiin tuijottelu puolin ja toisin. KAUANKO OIKEASTI MENI AIKAA LASKEUTUMISESTA HOTELLIN OVEN AUKAISUUN? Olin tilannut valmiiksi kuljetuksen Balin…
